Konsulttiblogi on sarja, joka tuo esiin Suomen Yrityskehityksen konsulttien mielipiteitä, näkökulmia ja ajatuksia ajankohtaisista teemoista.
Kannattaako tulevaisuutta suunnitella, kun jo lähitulevaisuuskin on sankan sumun peitossa?
Kimmo Jantunen, Senior Advisor
Vuosi 2020 on ollut monin tavoin varsin poikkeuksellinen ja haastava. Yritysten toimintaympäristö ja -edellytykset sekä kuluttajien turvallisuuden tunne ovat järkkyneet pahoin. Ihmisten käyttäytyminen ja toimintatavat ovat muuttuneet voimakkaammin ja nopeammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Olemme oppineet pesemään käsiä, käyttämään käsidesiä, pitämään turvavälejä – ja siirtäneet kulutusta ja vuorovaikutusta voimakkaasti sähköisiin kanaviin. Moni kavahtaa jo pelkkää ajatusta suurtapahtumiin osallistumisesta. Matkustaminen on lähes loppunut ja sen myötä monen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksen liikevaihto pudonnut lähes nollaan. Vaatekauppakin on kärsinyt yhä useamman työnsä säilyttäneenkin siirryttyä hoitamaan työtään etänä kotoa käsin.
Maailmanlaajuinen lama – yhdistettynä moniin muihin samanaikaisiin muutosvoimiin, on asettanut suuria haasteita ja vähentänyt kysyntää, joillakin aloilla suorastaan dramaattisesti. Korona-pandemia ei kuitenkaan ole kohdellut yrityksiä tasapuolisesti, vaan joitakin aloja ja yrityksiä on uusi tilanne myös suosinut yllättäen kasvaneen kysynnän tai jo aiemmin omaksuttujen uusien toimintatapojen ansiosta. Käytännön esimerkeiksi kurimukselta säästyneistä yrityksistä käyvät digitaalisiin ratkaisuihin nojaavat yritykset (verkkokaupat jne.) tai käsienpesu- ja desinfiointiaineiden sekä kasvomaskien valmistusta ja myyntiä harjoittavat yritykset. Myös perinteinen ruokakauppa on kasvanut, kun kotona syöminen on korvannut työpaikkalounaita ja ravintolakäyntejä. Erilaiset elvytystoimet ovat lisäksi helpottaneet vaikkapa monien teiden rakentamiseen erikoistuneiden yritysten tilannetta. Helppoa ei kuitenkaan ole ollut kenelläkään.
Palkansaajatkaan eivät ole jääneet osattomiksi ongelmista – maan hallituksen työllisyystavoitteet lipuvat aina vain kauemmaksi yritysten toiminnallisista ja taloudellisista haasteista johtuvien lomautusten ja irtisanomisten seurauksena. Monen kuluttajan ostovoima on laskenut ja laskee edelleen, mikä kasvattaa yritysten haasteita lähitulevaisuudessa. Negatiivinen kierre on valloillaan ja tulevaisuus sankan sumun peitossa. Koronan lisäksi näkymiä haastavat ainakin ilmastonmuutos siihen liittyvine poliittisine tavoitteineen ja päätöksineen, Ison-Britannian yhä todennäköisemmäksi käyvä sopimukseton EU-ero, Itä-Euroopan poliittinen ja turvallisuuspoliittinen tilanne sekä USA:n ja Länsi-Euroopan maiden välisten suhteiden epävarmuus. Hyvät uutiset ovat kaiken kaikkiaan olleet aika vähissä kuluneen vuoden aikana. Miten siis suhtautua vuoden 2021 toiminnan suunnitteluun? Unohdetaanko suunnittelu ja eletään vain päivä kerrallaan reagoiden vastaan tulevaan, vai yritetäänkö sittenkin nähdä sumun läpi ja miettiä ennalta mihin seuraavaksi suunnataan ja miten, jotta jäisi enemmän aikaa väistellä jäävuoria?
"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen." (Niels Bohr)
Nobel-palkittu tanskalainen fyysikko, Niels Bohr, on todennut: ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”. Tämä etenkin poliitikkojen usein lainaama toteamus on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun emme voi tietää miten ja mihin suuntaan Korona-pandemia kehittyy, saadaanko toimiva rokote markkinoille, tuleeko sopimukseton Brexit, syttyykö Itä-Euroopassa sotilaallinen konflikti, toteutuvatko USA:n ja Länsi-Euroopan maiden keskinäisiä suhteita koskevat pahimmat pelot, millaisia poliittisia päätöksiä tehdään mm. ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tai Korona-pandemian torjumiseksi tai jyrkkeneekö talouden alamäki entisestään näiden tai jonkin muun seurauksena ja mitä kaikkia vaikutuksia näillä olisi talouselämään. Voimme vain olettaa mitä kaikkea tapahtuu ja toivoa parasta.
"Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää." (Herakleitos)
Kreikkalainen filosofi Herakleitos on esittänyt ajatuksen siitä, että vain muutos on pysyvä asiaintila. Tuo ajatus sopii hyvin tähänkin hetkeen. Vaikka vuosi 2021 vaikuttaakin olevan sankan sumun peitossa, voimme olla varmoja siitä, että oikeastaan mikään ei tule palaamaan ennalleen Korona-pandemiaa edeltävään aikaan. Yhtä varmoja voimme olla myös siitä, etteivät vuoden 2020 tapahtumat tule toistumaan ainakaan täysin samanlaisina vuonna 2021.
Yritystoimintaa ja jopa ihmisten liikkumista niin maan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin on vuonna 2020 rajoitettu poikkeuslakiin nojaten voimakkaasti Korona-pandemian leviämisen torjumiseksi. Seuraukset ovat olleet etenkin matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alalle lähes kohtalokkaat. Rajoitusten poikkeuksellisuutta kuvaa hyvin se, että keväällä 2020 käyttöön otetut valmiuslait olivat edellisen kerran voimassa Jatkosodan aikana 1940-luvulla! Ja vaikka valmiuslakien voimassaolo onkin jo tätä kirjoitettaessa päättynyt, on ihmisten liikkumista ja kokoontumista rajoittavia ohjeita ja määräyksiä edelleen voimassa, nyt tartuntatautilakiin pohjautuen.
Omalle 1980-luvun lopulla alkaneelle työuralleni on osunut useita vakavia toimintaympäristön häiriötiloja: 1990-luvun lama ja pankkikriisi, syyskuun 2001 terrori-iskut Yhdysvalloissa (911), 2002 sikainfluenssapandemia (SARS), 2008 finanssikriisi ja 2012 lintuinfluenssapandemia (MERS) ja nyt 2020 Korona-pandemia (COVID-19). Kaikilla näillä häiriötiloilla on ollut elämäämme suuria vaikutuksia, joihin on sopeuduttu ja totuttu – jokaisen niiden jälkeen on muodostettu ”uusi normaali”. Uuden normaalin muodostaminen on jälleen edessä, ”kaikki virtaa – mikään ei ole pysyvää” (Herakleitos). Maailma tulee selviämään tästäkin häiriötilasta – muuttuneena erilaiseksi.
"Muutos on mahdollisuus."
Monessa yrityksessä käynnistellään vuoden 2021 toiminnan suunnittelua ja budjetointia. Toimintaympäristöön ja -edellytyksiin kohdistuvat uhkat ja epävarmuustekijät pyörivät suurella todennäköisyydellä mielissä. Ainakin pitäisi. Mitä siis tehdä, kun ei voi olla varma oikeastaan mistään?
Vaikka muutos usein koetaankin uhkana, on se aina myös mahdollisuus: tilaisuus muuttua ja
muuttaa ympäröivää maailmaa jollain lailla paremmaksi. Jotkin COVID-19 jälkeisen maailman asiat näyttävät jo selviltä: digitalisaatio on ottanut puolessa vuodessa niin huiman loikan, ettei takaisin ole enää paluuta. Etätyöstä on tullut arkipäivää ja etäkokoukset ovat korvanneet perinteisiä kokouksia. Kustannukset ovat laskeneet ja tehokas työaika lisääntynyt. Sähköisten palveluiden, ja etenkin verkkokaupan, suosio on noussut räjähdysmäisesti tuoden niiden hyödyt ja edut esille. Hygienia tulee jäämään pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Kättely, halailu ja poskisuudelmat jäävät ehkä historian havinaan liike-elämässä. Jokainen voi jatkaa listaa niillä arkisilla asioilla, jotka ovat omassa elämässä muuttuneet.
"Navigare necesse est."
Menestyäksemme meidän on tunnistettava muuttuneet ja muuttumassa olevat asiat ja muokattava oma ja yrityksemme toiminta ”uuden normaalin” standardit täyttäväksi. Meidän on ”navigoitava” muuttuneen toimintaympäristön merellä voidaksemme menestyä ja välttääksemme uudet karikot.
Epävarmuuden hallintaan on monia hyviä malleja. Uutta tilannetta voi hallita esimerkiksi pohtimalla erilaisia mahdollisia tulevaisuudenkuvia – skenaarioita, ja varautumalla niihin. Maailmassa ennen COVID-19:ää toimineet strategiat, liiketoimintamallit ja konseptit on tarpeen kyseenalaistaa ja testata, koska ne eivät välttämättä toimi COVID-19 jälkeisessä ajassa yhtä hyvin. Pitkän tähtäimen suunnitelmilta ja liiketoimintamalleilta on saattanut kadota pohja, koska toimintaympäristö ja kuluttajien toimintatavat ovat muuttuneet lyhyessä ajassa ehkä enemmän kuin koko edeltäneellä vuosikymmenellä. Siksi suunnittelu ei ole turhaa, vaan pikemminkin välttämätöntä.
On aika ryhtyä toimeen ja ottaa tilanne hallintaan vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta, koska maailmaan, joka vallitsi ennen COVID-19:ää, ei ole enää paluuta. Asiaa voi lähestyä vaikkapa merenkulkijan tai suunnistajan tavoin:
Liiketoimintamaisema: tutkiskele yritystäsi ja sen toimintaympäristöä. Paikanna itsesi: laadi ”kartta” maailmasta, jossa yrityksesi toimii.
Päätä, mihin olet matkalla: pohdi toimintaympäristön mahdollisia tulevia muutoksia eri näkökulmista ja laadi skenaarioita eli vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, jotka kaikki ovat mahdollisia. Valitse strategiasi pohjaksi niistä todennäköisin, mutta varaudu alustavasti myös muihin.
Laadi reittisuunnitelma: laadi strategia ja toimenpidesuunnitelmat, joiden avulla uskot menestyväsi valitsemassasi todennäköisessä tulevaisuudessa.
Hanki kompassi ja muut tarvitsemasi välineet: muokkaa liiketoimintasuunnitelmasi sellaiseksi, että strategiasi on mahdollista toteuttaa.
Valitse kiintopisteet, joiden avulla varmistat pysyneesi reitillä; jos harhaudut reitiltä, laadi uusi reittisuunnitelma: valitse mittarit, joiden avulla voit seurata strategian toteutumista tai vaihtoehtoisesti havaita ajoissa, että strategiaa on muutettava.
Lähde liikkeelle: ryhdy toimeenpanemaan strategiaasi määrätietoisesti. Muista, ettei tulevaisuus tule, vaan se tehdään! Ole aktiivinen tulevaisuuden muodostaja!
Aloita uusi matka: saavutettuasi tavoitteesi, iloitse menestyksestäsi hetki ja aloita sitten tämä seitsemän kohdan lista alusta.
Hyvää matkaa ja menestystä COVID-19 jälkeiseen aikaan!
Suomen Yrityskehitys Oy:n asiantuntijat auttavat sinua liiketoimintamaiseman, skenaarion, strategian, liiketoimintasuunnitelman ja mittariston luomisessa, työstämisessä ja päivittämisessä. Ota yhteyttä, kääritään hihat ja ryhdytään yhdessä rakentamaan yrityksesi tulevaisuutta.
Kimmo Jantunen Senior Advisor kimmo.jantunen@yrityskehitys.com 045 187 9833