Konsulttiblogi on sarja, joka tuo esiin Suomen Yrityskehityksen konsulttien mielipiteitä, näkökulmia ja ajatuksia ajankohtaisista teemoista.
Katse pallossa kriisin keskellä
Kari Muhli, Senior Advisor
Juuri nyt elämme varsin poikkeuksellista aikaa, jonka kestoa emme tiedä. Ajan kulkuun reagoiminen on yksilöllistä, yleisesti ottaen ihmisen suhtautuvat kielteisesti odottamiseen – odottavan aika on pitkä. Esimerkiksi lentokentillä osa meistä on valmis maksamaan jonon ohi pääsemisestä turvatarkastuksissa ja check-in’issä, sillä näiden käyttö palvelee tarvetta minimoida odotusta ja sen aiheuttamaa epämukavuutta sekä tarvetta päästä mahdollisimman nopeasti lentokoneeseen. Siitä huolimatta, että jokainen varsin todennäköisesti ymmärtää, ettei kone lähde ennen kuin muutkin matkustajat ovat siihen saapuneet.
Ihmisen huomiokyvyllä on tapana keskittyä tapahtuman alku- ja loppuhetkiin, näiden välisessä ajassa tapahtuneet asiat jäävät vähemmälle huomiolle ja unohtuvat helpommin. Yksi syy odottamiseen liittyvään kielteiseen suhtautumiseen on epätietoisuus siitä, milloin seuraava tilanne, jolla on merkitystä lopputuleman kannalta, tapahtuu. Huonosti organisoiduissa tilanteissa odottajat eivät tiedä kuinka kauan heidän pitää odottaa. Odottajan mielessä syntyy kokemus siitä, ettei odotuttaja välitä odottajan epätietoisuudesta ja siihen liittyvästä lisääntyvästä ahdistuksesta. Näin käy helposti vaikkapa terveyskeskuksen odotusaulassa. Tämä puolestaan voi aikaansaada kokemuksen kyvyttömyydestä vaikuttaa asiaan ja voimattomuudesta.
Epätietoisuus tulevasta ja odotukset normaalioloihin tai parempiin aikoihin palaamisesta kuormittavat meitä monella tavoin. Ihmiset eivät pidä epätietoisuudesta ja se aiheuttaa yleensä ahdistusta, levottomuutta ja turhautumista odottamisen aiheuttajaan tai syyhyn. Jotkut meistä sietävät epätietoisuutta paremmin, toiset huonommin.
Filosofi Carl Jung on sanonut, ettei ihmisen mieli heilu oikean ja väärän, vaan järjen ja järjettömyyden välillä. Näin saattaakin olla, etenkin vallitsevan pandemiakriisin keskellä epävarmuudessa.
Näinä päivinä on täysin normaalia ja ymmärrettävää, että mielemme ajautuu negatiivisiin ja pelottaviinkin ajatuksiin. Vaikka nuo ovatkin luonnollisia ja normaaleja ajatuksia, emme välttämättä enää tunnista todellisuutta emmekä toivon pilkettä, jos mielemme pyörii liikaa ”syvissä vesissä”. Negatiivisen lisänsä tilanteeseen tuo myös jatkuva ”infoähky”, etenkin jos emme suodata sitä tehokkaasti ja erota harhaanjohtavaa tietoa oikeasta.
Epävarmuus ja sen sietäminen voi aiheuttaa myös henkistä ylikuormitusta. Pandemian aikana nähtävä henkinen ylikuormitus varoittaa meitä jostakin vakavasta asiasta: tunteemme yrittävät kertoa meille jotakin ja niihin tulee kiinnittää huomiota. Tunteet antavat kokemukselle merkityksen, ne ovat ihmisen biologinen perintö ja ne on hyväksyttävä ja käsiteltävä.
Keskittymisvaikeudet ja kyvyttömyys suorittaa yksinkertaisiakin tehtäviä ovat yleisiä henkisen ylikuormituksen oireita. Anna itsellesi aikaa ja tilaa, priorisoi tehtävät, aikatauluta ne ja keskity tekemään asia kerrallaan kuntoon.
Reilut parikymmentä vuotta sitten eräs vanhempi talousjohtaja opasti minua noviisia talon tavoille; ”täällä ei ole ikinä aikaa tehdä asioita kunnolla, mutta aina on aikaa korjata sähläämisestä aiheutuneet virheet”. Onkohan asioihin keskittyminen ja kerralla kuntoon saattaminen kuitenkin fiksumpi tie?
Miten minä ja yritykseni voi selviytyä kriisistä elinvoimaisena ja hyvässä hapessa? Vaikka tilanne voi tuntua masentavalta ja jopa toivottomalta, ei kannata jäädä rypemään itsesääliin ja tuleen makaamaan, vaan nostaa leuka pystyyn. Kannattaa keskittää mieli ja voimat niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa sen sijaan, että käyttää rajallista energiaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa. Katse täytyy pitää pallossa ja tärkein pallo on usealla yrityksellä kassavirta.
Vallitsevissa poikkeusolosuhteissa kassavirran riittävyys on ehkä tullut monelle kannattavalle yritykselle eteen ikävänä yllätyksenä, jota ei ole aiemmin ehkä kohdattu ja johon ei ole osattu varautua. Kannattavuus- ja maksuvalmiusongelmien kanssa aiemminkin pitkään painiskelleelle yritykselle temppuvalikoima kriisitilanteessa lienee huomattavasti tutumpi. Tilanne on ehkä samankaltainen kuin jos laitettaisiin hyvin pidetty kotiruokinnassa ollut kotikissa hankkimaan ruokansa luonnosta. Voisin lyödä vetoa, että kokenut kujakatti pärjää ruoanhankinnassa ja selviytymistaistossa selvästi kotikissaa paremmin.
Oman yrityksen selviytymiseen kriisiajasta voi vaikuttaa merkittävästi, kun keskitytään tärkeimpiin tekemisiin, kuten kassavirran parantamiseen ja varmistamiseen. Ulkopuolisen näkemyksen hyödyntäminen kriisistä selviytymiseksi voi olla monelle yritykselle tehokas ja hyödyllinen tapa toimia; yrityksen sisällä saatetaan olla liian lähellä ja sisällä tilanteessa, jotta kyetään näkemään ”iso kuva” sekä riskit ja mahdollisuudet siinä. Toisaalta ulkopuolinen asiantuntija voi kyetä kokemuksensa kautta nopeasti havaitsemaan ne asiat yrityksessäsi, jotka toimivat hyvin ja joihin ei kannata ryhtyä tekemään ainakaan suuria korjausliikkeitä sekä ne, jotka vaativat suurempaa remonttia.
Mitä sitten voin tehdä yritykseni kassavirran kääntämiseksi?
Laadi/päivitä kassavirtalaskelma. Miltä yrityksesi kassa näyttää seuraavien kuukausien aikana? Laadi viikkotason - tai ensimmäisten viikkojen osalta jopa päivätason - vaihtoehtolaskelmat vähintään kahdesta eri tilanteesta, joista toinen on todennäköisin (”base case”) ja toinen pahin mahdollinen (”worst case”) tilanne. Näin saat käsityksen siitä, kestääkö yrityksesi kassa pahimman yli ja millainen on pelivara. Päivitä laskelmia vaikka viikoittain ja pysy kartalla yrityksesi tilanteen kehittämisestä. Huomioi myös mahdollisesti lykättyjen/siirrettyjen maksujen vaikutus kassaan tulevina kuukausina. Jos laskelmat osoittavat, ettei yrityksesi kassa riitä, hae ajoissa lisärahoitusta. Elleivät omat taidot ja tiedot tai aikasi riitä kassavirtalaskelmien tekoon, etsi siihen ajoissa ulkopuolista asiantuntija-apua.
Karsi kuluja. Mitä kuluja tämänhetkisestä toiminnasta on mahdollista ja järkevää karsia, mitä ilman pärjäät? Ole kulujen suhteen kriittinen.
Selvitä varastojesi määrä ja tilanne. Onko yritykselläsi varastoissa tavaraa, joita kannattaisi myydä ja kotiuttaa niistä rahaa pankkitilille?
Tarkista maksuajat ja neuvottele ne mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Vallitsevassa tilanteessa on erityisen tärkeää, että myyntilaskujen maksuajat ovat mahdollisimman lyhyet. Käy säännöllisesti läpi eräpäivän ohittaneet myyntilaskut ja vaadi asiakkaalta pikaista maksusuoritusta tai siirrä tarvittaessa laskut perintään. Ostolaskujen kanssa vastaavasti kannattaa neuvotella maksuajan pidentämisestä. Voiko suurempia ostoja lykätä?
Hyödynnä poikkeukselliset vero- ja työnantajamaksuhelpotukset. Vallitsevassa tilanteessa yrittäjä voi hakea Verohallinnon keräämille maksuille maksuaikaa. Samoin yritys voi hakea työeläkeyhtiöiden koronahelpotuksia. TyEL- ja YEL-maksuihin on mahdollista saada maksuaikaa, josta ei peritä viivästyskorkoa.
Hyödynnä julkisyhteisöjen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. Esimerkiksi Business Finland, ELY-keskukset sekä monet kaupungit ja kunnat tarjoavat yrityksille tukia ja avustuksia koronaviruksen aiheuttamien vaikutusten hallintaan ja ehkäisyyn. Tukien hakemisessa nopeus on valttia.
Hae tarvittaessa lisärahoitusta. Pankit Suomessa ovat yleisesti ottaen suhtautuneet positiivisesti yrityksiin koronakriisin keskellä ja myöntäneet lyhyen tähtäyksen lyhennysvapaata yrityslainoille. Tilanne voi kuitenkin olla kentältä kantautuneiden tietojen mukaan lisärahoitusta tarvitsevien yritysten kannalta paradoksaalinen; esimerkiksi Finnvera tarjoaa yritykselle aiempaa kattavampia lainan vakuuksia, mutta pankki ei välttämättä myönnä uutta lainaa. Vaihtoehto pankkilainalle voi olla TyEL-takaisinlainaus omalta eläkevakuutusyhtiöltä. Myös TyEL-takaisinlainaus edellyttää vakuutta, joka yleensä on rahoituslaitoksen myöntämä takaus. Selvitä myös leasingrahoitusmahdollisuus.
Hyödynnä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Kriisiaikanakin löytyy uusia mahdollisuuksia hyödynnettäviksi. Voiko yrityksesi esimerkiksi tarjota kuluttajille ja/tai yrityksille jotain tuotetta tai palvelua, jolle on kriisiaikanakin tarvetta?
Lopuksi; Koronapandemia ja sen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustilanne tulevat todennäköisesti muuttamaan maailmaa ja käyttäytymistämme joiltakin osin pitemmäksikin aikaa. Poikkeusoloissa muuttunut kulutuskäyttäytyminen voi jäädä pysyväksi sekä muuttaa tuotteiden ja palveluiden kysynnän rakennetta esimerkiksi matkailussa.
Muista, että myös nyt vallitseva poikkeustilanne loppuu aikanaan ja toipuminen saattaa lähteä liikkeelle vauhdikkaammin kuin yleisesti arvioidaan.
Usein jälkikäteen arvioituna sekä kasvuennusteet nousukauden alkaessa että ennusteet supistuksista laskukauden edellä ovat olleet aivan liian maltillisia. Myös ajoitus on yllättänyt eli sekä jarrutuksessa että kiihdytyksessä on ollut klappia. Ole valmiina ottamaan paikkasi kasvujunan kyydissä sen saapuessa asemalle.
Kari Muhli Senior Advisor kari.muhli@yrityskehitys.com 0400 677 136