Tarttisko jo tehdä jotakin - mitä, miksi ja miten?

Konsulttiblogi on sarja, joka tuo esiin Suomen Yrityskehityksen konsulttien mielipiteitä, näkökulmia ja ajatuksia ajankohtaisista teemoista.


Tarttisko jo tehdä jotakin - mitä, miksi ja miten?


Jukka Valkonen, Senior Advisor


Onko yrityksesi tilannekuva ja strategia ajan tasalla, tavoitteet kirkkaina, kehittämisen askellus suunniteltu ja toimeenpano tiimissäsi käynnissä? Tässä eräitä näkemyksiä ja kokemusperäisiä vinkkejä näihin jatkuvaa huomiota vaativiin asioihin.


Motto: selkeytetään yhdessä asioita ja tekemisiä.



1. Tilannekuvia


Yritykset osaavat kertoa kulloisestakin tilanteestaan selkokielisesti ja värikkäästi. Esimerkkejä:

”Meillä edelleen myynti junnaa paikallaan, vaikka tuote on ok, on suunniteltu ja yritetty ja nykyiset asiakkaat ovat tyytyväisiä.”


“Asiakkaat eivät osta kuten ennen ja on tullut uudenlaisia kilpailijoita”


“Tässä on menossa selviämistaistelu ja hyvät neuvot ovat tarpeen”


“Tuotteemme sopii vaikka mihin mutta resurssit eivät riitä”


“Erinomaisesti kiinnostuvat kaikkialla tästä tuotteesta mutta tilauksia ei tule”


“Mitenkähän mekin löytäisimme uusia markkinoita ja saisimme uusia asiakkaita?”


“Tässä on nyt käännettävä kehitys toiseen suuntaan”


“Meillä on edessä sukupolvenvaihdos tai omistajamuutoksia ja siihen tarvitsisi näkemyksiä”


Näitä kysymyksiä on vuosien varrella tullut ratkottua asiakkaiden kanssa toinen toistaan mielenkiintoisimmissa ympäristöissä. Siltä empiiriseltä pohjalta haluan jakaa eräitä kokemuksia ja ajatuksia.



2. Lähtökohdaksi savolaisia ja muita hirtehisiä sanontoja


Liiketoiminnan kehittämisen, myynnin, markkinoinnin ja strategisten kysymysten maailmasta löytyy lukemattomia kirjoja, käsitteitä ja jargonia. Kuittaan ne tällä kertaa kahdella savolaismallisella ja yhdellä lontoonkielisellä tokaisulla.


”Hyvin suunniteltu, kokonaan tekemättä” – jos suunnitelmiin ei sisälly toteuttamiskelpoisuuden varmistaminen, menee siihen käytetty aika hukkaan.


”Aloittamista vaille valmis” – kun strategia, kasvusuunnitelma tai esimerkiksi kehittämissuunnitelma on tehty, on seuraavan askeleen oltava yrityksen voimavarat tehokkaasti hyödyntävä suunnitelmien toimeenpano, jota johdetaan taidokkaasti.


”Execution is everything” – kohtuullisen hyvä toteutettu strategia voittaa kirkkaasti loistavan mutta toteuttamatta jääneen strategian.

3. Miksi?


Miksi yrityksen kannattaisi altistaa itsensä vuoropuheluun muiden kanssa? Tyypillisiä tarpeita ovat mahdollisuuksien tunnistaminen, ratkaisujen löytäminen, valintojen tekeminen ja kehityspolun määritteleminen. Kumppani voi tuoda prosessiin esimerkiksi seuraavia arvokkaita piirteitä.


Ympäristön muutos. Yrityksen oman tiimin näköalaa ja kokemuspohjaa voi monipuolistaa ja kyseenalaistaa muualta tulevilla näkökulmilla ja tiedoilla.


Kirkastus (kiteytys). Kun kaikki ei ole ennestään liian tuttua, asioiden vyyhdistä erottuu olennainen sangen nopeasti. Less is more – vähempiin asioihin pystyy tarttumaan paremmin.

Uudet näkökulmat. Ulkoapäin arvioituna ja toisten toimialojen relevanttien toimintatapojen luovalla soveltamisella yritys voi nähdä kulman taakse ja kehittää kilpailuedun.


Systematiikka. Arjen operatiivisen työn keskellä kumppani pystyy helpommin pitämään prosessin / projektin aikataulussa ja muiden rajausten mukaisena.


Mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Luopumisen (menettämisen) vaikeus on perin inhimillistä mutta koko ajan ei voi lisätä tekemisen määrää, vaan uuteen asiaan panostus merkitsee useimmiten, että jostakin vanhasta on luovuttava. Ulkopuolisen mukanaolo selkeyttää valintoja.


Motto: “Suunta + askelmerkit + toimeenpano --> tavoitteet saavutetaan”


4. Mitä?


Jokainen yritys ja yrityksen tilanne on periaatteessa yksilöllinen eli ihan valmista reseptilääkettä tai vitamiinivalmistetta ei löydy apteekin hyllyltä. On kuitenkin joukko asioita, joiden tarkastelu sopii rakennuspalikaksi moneen yhteyteen. Nämä ovat myös asioita, jotka koskevat kaiken kokoisia ja ikäisiä yrityksiä yli toimialarajojen.


Tavoitteiden muodostaminen/täsmentäminen. Tavoitteita pitää tarkastella säännöllisesti ja uudelleenarvioida toimintaympäristön muuttuessa. Alkuvaiheen yritykselle tavoitteet konkretisoituvat uskottavimmiksi sitä mukaan, kun kokemusta karttuu ja ”vihreitä oksia” alkaa löytyä.


Yrityksen nykytila-analyysi. Realistisen nykytilan kokonaiskuvan luominen luo lähtökohdan yrityksen toiminnan kehittämiselle. Tässäkin kohtaa ulkopuolinen arviointi voi selkeyttää näkemystä ja nostaa esille yllättäviäkin mahdollisuuksia, joita ei arjen keskellä ole tiedostettu.


Markkinatieto. Aika ajoin jokaisen yrityksen tulisi nousta ”katsomaan helikopterista” ympärilleen korkeammalle, pidemmälle ja uusiin asiakkaisiin, käyttökohteisiin ja toimialoille.


Johtopäätökset yrityksen asemasta. Tunnistamalla sekä sisäiset että ulkoiset tekijät yritys kykenee rakentamaan vahvuuksille , kompensoimaan heikkoudet, hyödyntämään mahdollisuudet sekä tunnistamaan ja hallitsemaan riskit/uhat.


Rakennuspalikat ja toteuttamiskelpoinen askellus. Ihminen hallitsee mielessään noin kolme asiaa kerrallaan. Yrityksellä voi olla sata jänistä liikkeessä yhtä aikaa, mikä todennäköisesti merkitsee kaaosta ja tehottomuutta. Tavoitteiden ja tarpeiden mukainen kehittäminen on priorisoitava hallittavan kokoisiin palasiin (=askellus) joihin resurssit liittävät.


Verkosto ja sen orkestrointi. Nykyisessä globaalissa, internetin muovaamassa taloudessa resurssit voidaan jakaa yhä nopeammin, yhä pienempinä palasina ja yhä erikoistuneemmin. Nopeat syövät hitaat – hyvin kirjaimellisesti. Pieni, ketterä ja nokkela toimija voi konseptoida ja toteuttaa tarjontansa, markkinoinnin ja jakelun verkoston avulla ja orkestroimalla vallata markkinoilla nopeasti merkittävän aseman.



5. Miten?


Mitä sitten olisi hyvä pitää mielessä (ohjenuorana) kun työstää suunnitelmia? Oli sitten kyseessä strategia, kasvusuunnitelma, myynnin ja markkinoinnin suunnitelma tai go-to-market plan – tässä muutama huomio.


Kekseliäisyyttä peliin. Innovaatio-sanaa on käytetty niin inflatorisesti ja väärin, että olisi syytä palata perinteisempiin, selkeämpiin sanoihin. Yrittäjyyshän lähtee usein liikkeelle kekseliäästä liikeideasta (uusi tuote tai palvelu, uusi tapa toimia, nouseva uusi tarve…). Yhdessä porukan energialla, luovuudella ja tahdolla keksitään keinot.


Rahoituskelpoisuusnäkökulma. Hyvin perusteltuihin, systemaattisiin ja tavoitteellisiin toimenpiteisiin löytyy rahoituskelpoisuudestaan huolehtineelle toimijalle rahoitusta.


Tilanteen mukaiset painotukset. Kaikkea ei tarvitse eikä voi suunnitella yhtä tarkasti. Sinne paukut, mikä on kulloinkin tärkeintä.


Toimeenpanokelpoisuus. Tehdään huoneentaulu, jota uskaltaa ja haluaa katsoa ja näyttää joka päivä: toteuttamiskelpoisia ja tärkeitä kehittämistoimia, jotka jokainen haluaa viedä maaliin.


Projektoitavuus. Kehittämistoimenpiteiden ”raekoko” pitäisi olla sellainen, että ne voidaan kukin projektoida (aikataulu, resurssit, tavoitteet, vastuutus) ja viedä läpi muutamassa kuukaudessa. Jos jotakin toimenpidettä ei voida tavoitteellisesti projektoida niin olisiko asiaan paneuduttava uudestaan?


Tunnista ja keskity siihen mihin voit vaikuttaa. Iso kuva ensin kirkkaaksi, detaljit sitten – mutta ne detaljit voivat olla myös ratkaisevia: ”the devil is in the details”.


6. Summa summarum: mitä kysyä itseltään?


Milloin yrityksen tilannekuva on viimeksi ruodittu?

Olisiko aika katsoa kulman taakse ja löytää uusia markkinoita?

Törmätäänkö tuon tuosta resurssikapeikkoihin?

Tarvitaanko myynnin kasvattamiseen uusia eväitä?

Onko kuorma sellainen, että pelkillä sisäisillä resursseilla ei kerkeä päivittämään yrityksen strategiaa?

Mihin yrityksessäsi tarvitaan sparrausta?



Ota yhteyttä – keskustellaan ja tunnistetaan miten sinun yrityksesi kehittämisohjelma rakentuisi ja toimeenpano varmistuisi!





Jukka Valkonen

Senior Advisor

jukka.valkonen@yrityskehitys.com

0400 245 254


© Suomen Yrityskehitys Oy /

Venture Development Finland Ltd.

Rekisteri- ja tietosuojaseloste

  • Black Instagram Icon
  • LinkedIn
  • Facebook
  • Twitter